Voiko historiaa maistaa? 

07.01.2021

Voiko historiaa maistaa? Joissain tapauksissa voi! Historian opetuksen pitäisi olla paikkasidonnaista. Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä on paljon paikkoja, joissa voi kulkea historian hahmojen jalanjäljissä. On aivan eri asia opetella kirjasta Suomen sodan taustoja - tai käydä ihan konkreettisesti paikan päällä. Paikan voi silloin nähdä, etäisyydet voi hahmottaa ja eri pintoihin voi fyysisesti koskea. Joissain tapauksissa historiaa voi vaikka maistaa. Tätä ilmiöpohjaisen oppimisen pitäisi olla. 

Ilmiöpohjaisessa pedagogiikassa oppiminen perustuu kokonaisvaltaisiin todellisen maailman ilmiöihin, ja näihin ilmiöihin tutustutaan aidossa ympäristöissä ja asiayhteyksissä. Sanalla "ilmiö" tarkoitetaan yleensä aistein havaittavaa luonnon tai yhteiskunnan tapahtumaa, joka on konkreettinen ja myös konkreettisesti tutkittavissa. 

Ilmiöpohjaisessa pedagogiikassa ei suoranaisesti ole kyse fenomenologiasta, eli ilmiöopista. Fenomenologia tutkii todellisuuden ilmenemistä ihmiselle hänen kokemusmaailmassaan. Se on filosofian tutkimussuuntaus, joka pyrkii tutkimaan tietoisuuden rakenteita havaintokokemuksessa. 

Ilmiön voi tosin määritellä myös esimerkiksi kulttuuriseksi instituutioksi tai jopa illuusioksi, jolla ei ole reaalimaailman vastetta. Ilmiöpohjaisessa pedagogiikassa ilmiö on kuitenkin asia, joka liittää yhteen käytännön kokemukset, teoriatiedot, käsitteet sekä eri taitojen opettelun. Ilmiöpohjainen pedagogiikka perustuu ajatukseen siitä, että ihminen hahmottaa maailman "eheinä" kokonaisuuksina. 

Niinpä, suuntaa ulos aitoihin ympäristöihin tai asiayhteyksiin ja kosketa, maista ja tunnustele. 


- Mikko