Liikunta motivoi, tai sitten ei

17.06.2020

"Miten löydän motivaation liikkumiseen" on yleinen kysymys, ja siihen olisi kiva löytää yksiselitteinen ja simppeli vastaus. Liikunnan puute on kansanterveydellisesti laaja ongelma, ja hyvin suuressa osassa työpaikkoja yritetään kannustaa työntekijöitä liikkumaan.

Ongelma on kuitenkin tämä: Mikään ulkoinen motivointi ei auta, jos liikunta nähdään terveyteen liittyvänä pakollisena suorituksena (ulkoinen motivointi ei tietysti auta juuri missään muussakaan). Sisäistä motivaatiota on puolestaan nimensä mukaisesti hyvin vaikea rakentaa ulkoapäin. Asiaa ei myöskään auta se, että useat liikuntapalvelut muuttuvat yhä erikoistuneemmiksi ja kaukaisemmiksi arkipäiväiseen toimintaan nähden.

Ratkaisu on mielestäni seuraava: Liikuntakokemusten pitää olla merkityksellisiä ja miellyttäviä. Lisäksi niillä pitää olla jokin muukin arvo, kuin välineellinen terveysarvo (en tarkoita tällä, että terveys olisi välineellistä, vaan sitä, että liikuntaa tehdään vain ja ainoastaan terveyttä kohentavana).

Liikuntakokemusten merkityksellisyyttä ovat esimerkiksi liikunnan myötä saadut muut tiedot tai tunteet - vaikkapa se, miltä kauniilla korkealla paikalla näyttää tai meren äärellä tuoksuu. Usein miellyttäviä liikuntakokemuksia ovat esimerkiksi tasapainoilu tai keinuminen, tai sitten juuri sopivassa paikassa tehty liikunnallinen toiminta - esimerkiksi miellyttävällä luontopolulla kävely tai juoksu.

Kuva: Tern Bicycles / (c) Helsinki Marketing